Välivuodet vahvistivat käsitystä siitä mitä haluan tehdä tulevaisuudessa
 
Lukion viimeisenä vuonna olin lähinnä huojentunut kirjoitusten päättymisestä enkä 
huolehtinut tarpeeksi tärkeistä asioista kuten opiskelupaikan saaminen. En ollut 
kovinkaan motivoitunut pääsykokeisiin lukemiseen ja sen seurauksena 
postilaatikkoni täyttyi kesän mittaan hylkäyskirjeistä. Tunsin itseni epäonnistuneeksi 
ja toivottomaksi, sillä se oli ensimmäinen kerta elämässäni kun minulle valkeni se, 
että ei ollut enää olemassa ”aurattua tietä”, vaan minun pitäisi itse ottaa itseäni 
niskasta kiinni ja viitoittaa oma tieni.
 
Koska halusin taukoa opiskeluista, lähetin työhakemuksia aivan kaikkialle ja lopulta 
sainkin työn koruliikeestä johon en ollut lähettänyt hakemusta, vaan hyvin 
vanhanaikaisesti kävellyt suoraan sisään kysymään töitä. Korumyyjän työni loppui 
puolen vuoden jälkeen, ja minulla kävi uskomattoman hyvä tuuri kun sain töitä 
paikalliselta lääkärikeskukselta joka etsi työntekijää puolen vuoden 
arkistointitehtävään. Vaikka välivuoden työtehtäväni eivät olisi voineet olla enempää 
erilaisia, opin molemmista valtavan paljon asioita jotka ovat auttaneet minua 
tulevaisuuden työpaikoissani.
 
Vaikka olinkin liian huoleton pääsykokeisiin lukemisessa ja opiskelupaikan 
saamisessa, opin läksyni ja tein kovasti töitä välivuoden kokopäivätöiden ohessa 
jotta pääsisin opiskelemaan. Opiskeluista irtaantuminen vuodeksi nosti motivaationi 
huippuunsa ja luin ahkerasti pääsykokeisiin, mutta en päässyt varasijalta vieläkään 
yliopistoon. En lannistunut, vaan hain avoimen yliopiston kautta opiskelemaan 
englantia Itä­Suomen Yliopistoon. Avoimen yliopiston pääsykokeen jälkeen olin 
ikionnellinen: englantia otettiin opiskelemaan avoimen yliopiston kautta vain kaksi 
opiskelijaa ja minä olin toinen heistä! Yleensä avoin yliopisto on nimensä mukaan 
avoin kaikille mutta joillekin aloille on niin paljon tungosta että jotkut yliopistot 
järjestävät pääsykokeen avoimen yliopistonkin puolelle hakeville. Avoimen yliopiston 
kautta opiskeltu vuosi oli yksi elämäni parhaista, sillä sain opiskella juuri sitä mitä 
halusin ja sain valtavasti uusia ystäviä. Vuoden opiskelun jälkeen samalle alalle 
pääsy oli pääsykokeiden kautta helppoa, enkä kadu hetkeäkään tekemiäni päätöksiä 
välivuoden, tai oikeastaan välivuosien, aikana. Molemmat vuodet toimivat 
erinomaisena ponnahduslautana sille, missä olen nyt ja osaan arvostaa 
opiskelupaikkaani erityisen paljon. 
 
Välivuodesta ei kannata siis lannistua vaan ottaa kaikki irti mitä sillä on tarjota!
 
-Salla
 
 
 
Minun välivuoteni
 
En lukiossa nähnyt tarpeelliseksi tehdä varasuunnitelmaa, jos en pääsisikään opiskelemaan 
ensimmäisellä  hakukerralla. Olen  aina  ollut  tasaisen  hyvä  koulussa  ja  lukiossakin  pärjäsin 
ihan  hyvin.  Hain  lukion  jälkeen  opiskelemaan  luokanopettajaksi  ja  pääsin 
soveltuvuuskokeisiinkin.  Yhteispistemääräni  ei  kuitenkaan  riittänyt  sisäänpääsyyn  ja 
ensimmäistä kertaa elämässäni en tiennyt mitä tehdä seuraavaksi. Kaikki kaverini pääsivät 
kouluun  tai  suuntasivat  inttiin  lukion  jälkeen.  Tunsin  itseni  epäonnistuneeksi  ja  koin,  että 
minunkin tulisi tehdä jotain, ettei seuraava vuosi olisi aivan turha. Olin aina halunnut lähteä 
pidemmäksi  aikaa  ulkomaille,  joten  näin  tässä  tilaisuuteni.  Olin  säästänyt  pitkin  vuotta 
palkasta, sillä työskentelin koulun ohella. Lisäksi kaikki ylioppilaslahjaksi saadut rahat olivat 
tallessa  ja  kesälläkin  palkasta  suurin  osa  meni  säästötilille.  Pohdin  asiaa  yhdessä 
vanhempieni kanssa ja päätin lähteä kahdeksi kuukaudeksi Australiaan kielikurssille. Aluksi 
vanhempani  olivat  kauhuissaan,  sillä  olin  lähdössä  niin  kauas.  Olen  kuitenkin  erittäin 
tyytyväinen  päätökseeni,  sillä  kasvoin  henkisesti  niiden  kahden  kuukauden  aikana  hyvin 
paljon.  
 
Alku  oli  hankalaa,  sillä  olin  ensimmäistä  kertaa  yksin  ulkomailla  ja  ilman  läheisiä 
ympärilläni. Sopeuduin kuitenkin nopeasti ja lähtö takaisin Suomeen oli tunteikas, sillä olin 
saanut monia hyviä ystäviä, joiden kanssa pidän edelleen viisi vuotta myöhemmin yhteyttä. 
Kielitaitoni  karttui  huimasti  ja  rohkeuteni  kasvoi.  Enää  en  lannistu  niin  helposti 
vastoinkäymisiä kohdatessani, sillä selvisin siitäkin kun wc:ni lopetti toimimisen kymmeneltä 
perjantai­iltana  ja  minun  tuli  selvittää  ongelmaa  englanniksi.  Koen  myös,  että  välivuoden 
pitäminen  lisäsi  motivaatiotani  hurjasti,  sillä  seuraavana  keväänä  tartuin  innokkaasti 
pääsykoe  materiaaliin  ja  nappasin  itselleni  opiskelupaikan.  Jälkikäteen  ajateltuna  välivuosi 
oli  vain  positiivinen  asia,  sillä  se  vain  varmisti  minulle,  että  haluan  oikeasti  opettajaksi  ja 
lisäsi opiskelumotivaatiotani. Lisäksi olin valmis muuttamaan omilleni, sillä olin itsenäistynyt 
jo Australiassa.  ­ 
 
-Jenna